Säännöt

Suomen Aikidoliitto ry:n säännöt

Hyväksytty liittokokouksessa 9.11.2013

1 § Yhdistyksen nimi

Yhdistyksen nimi on Suomen Aikidoliitto – Finland Aikikai ry, Finlands Aikidoförbund – Finland Aikikai rf. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Ruotsinkielisissä yhteyksissä voidaan käyttää ruotsinkielistä nimeä.

Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä Liitto.

2 § Aikidosta

Aikido on japanilainen budolaji. Se on harjoittelijansa fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja monipuolisesti kehittävä liikuntamuoto.

3 § Tarkoitus

Liiton tarkoituksena on edistää aikidon harjoittelua Suomessa ja toimia tämän tarkoitusperän hyväksi toimivien yhdistysrekisteriin merkittyjen jäsenyhdistysten aatteellisena keskusjärjestönä.

4 § Tarkoituksen toteuttaminen

Tarkoitustensa toteuttamiseksi Liitto avustaa jäsentensä pyrkimyksiä aikidotaidon kehittämiseksi ottaen huomioon lain ja hyvien tapojen vaatimukset, järjestää näytös- ja esitelmätilaisuuksia, toimittaa julkaisuja ja huolehtii kansainvälisestä yhteistoiminnasta aikidon alalla. Liitto järjestää myös jäsenyhdistysten valitsemille edustajille sekä muille aikidotaidosta kiinnostuneille koulutusta ja opetusta aikidossa. Liitto ottaa huomioon toiminnassaan tasa-arvoisuuden, eettisten arvojen kunnioittamisen ja reilun pelin hengen.
Yhdistys voi harjoittaa toiminnassaan sosiaalista työllistämistä.

Toimintansa tukemiseksi Liitto voi
– ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä
– hankkia varoja järjestäen huvi- ja tanssitilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia, omistaen ja ylläpitäen urheilulaitoksia, harjoittaen kustannus- ja monistustoimintaa, majoitus- ja ravitsemusliikettä ja bingotoimintaa sekä välittäen jäsenilleen voittoa tavoittelematta urheiluvälineitä ja -asusteita.

5 § Liiton jäsenyys

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi päästä aikidoa edistävä Suomessa toimiva aatteellinen rekisteröity yhdistys tai yhteisö, jonka säännöt ovat sellaiset, jotka Liiton hallitus voi hyväksyä. Hallitus hyväksyy jäsenet 2/3 enemmistöllä annetuista äänistä.

6 § Kunnia- ja kannattajajäsenyys

Liitto voi valita kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisesti ansioitunut aikidotyössä. Liittokokous valitsee kunniajäsenet hallituksen esityksestä.

Liitolla voi olla kannattajajäseniä, jotka pyrkivät tukemaan sen toimintaa. Kannattajajäsenenä voi olla yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö. Vuosikannattajajäsenet maksavat vuosittaisen ja pysyvät kannattajajäsenet kertakaikkisen, syyskokouksen vahvistaman kannatusmaksun.

Kannattajajäsenellä ja kunniajäsenellä ei ole äänivaltaa Liiton kokouksessa. Kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.

7 § Liiton jäsenyydestä eroaminen, erottaminen ja kurinpitotoimet

Jos jäsen haluaa erota Liitosta, ilmoitettakoon siitä kirjallisesti Liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta Liiton kokouksen pöytäkirjaan. Jäsenyhdistys liittäköön mukaan selvityksen, joka osoittaa, että eropäätös on tehty yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Ero astuu voimaan heti, mutta jäsen on vapaa velvollisuuksistaan Liittoa kohtaan vasta sen kalenterivuoden loputtua, jonka aikana lainmukainen eroamisilmoitus on tehty.

Hallituksella on oikeus erottaa jäsen tai sulkea tämä Liiton toiminnasta määräajaksi, jos jäsenen toiminta on ollut Liiton toimintaperiaatteiden vastaista tai Liittoa vahingoittavaa.

Jäsenellä on oikeus saattaa erottamisasia Liiton kokouksen käsiteltäväksi, ilmoittamalla siitä hallitukselle 30 päivän kuluessa.

Liiton kurinpitovaltaa käyttää kamppailulajiliittojen yhteinen kurinpitovaliokunta, joka noudattaa kurinpidossa Liiton hyväksymiä kamppailulajiliittojen yhteisiä kurinpitosääntöjä.

Liiton syyskokous nimeää parillisina vuosina kaksi jäsentä kamppailuliittojen yhteiseen kurinpitovaliokuntaan. Jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Toimikausi alkaa nimeämistä seuraavan tammikuun 1. päivänä.

Syyskokouksen nimeämät kaksi jäsentä eivät voi olla saman jäsenseuran jäseniä. Liiton hallituksen jäsen tai Liiton toimihenkilö ei voi olla kurinpitovaliokunnan jäsen.

Kurinpitovaliokunta valitsee puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa keskuudestaan järjestäytymiskokouksessaan. Kurinpitovaliokunnan puheenjohtajalla tulee olla lainopillinen koulutus.

Jos kurinpitovaliokunnan jäsen eroaa ennen kautensa päättymistä, hänen tilalleen nimetään Liiton seuraavassa kokouksessa uusi jäsen vain siksi ajaksi, jonka eronnut jäsen olisi vielä ollut kurinpitovaliokunnassa.

Kamppailulajiliittojen yhteiseen kurinpitovaliokuntaan ja kurinpitosääntöihin kesken toimikauden liittyvä liitto nimeää kurinpitovaliokuntaan kaksi edustajaansa, joiden toimikausi kestää liittymishetkellä meneillään olevan toimikauden loppuun.

8 § Jäsenten liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaisten jäsenten liittymis- ja jäsenmaksun suuruuden määrää Liiton syyskokous kutakin vuotta varten erikseen. Jäsenmaksu on suoritettava Liitolle siinä ajassa kuin kokous määrää, kuitenkin aina ennen tilivuoden loppua. Jäsen, joka ei määräajassa ole suorittanut maksuaan, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa Liitosta sen jälkeen, kun sille on erikseen muistutettu jäsenmaksun maksamatta jättämisestä.

9 § Äänivalta Liiton kokouksissa

Liiton varsinaisilla jäsenillä on kullakin yksi ääni Liiton kokouksissa. Jäsenyhdistysten edustajalla on oltava edustamansa yhdistyksen antama valtakirja. Kukin edustaja voi kokouksessa edustaa vain yhtä jäsenyhdistystä. Jäsenen edustajalla ei ole äänioikeutta Liiton kokouksessa, jos jäsen ei ole suorittanut säännöissä tarkoitettuja maksujaan sääntöjen 8 § mainitulla tavalla.

10 § Liiton varsinaiset kokoukset

Liitolla on vuosittain kaksi varsinaista kokousta: kevät- ja syyskokous. Kevätkokous pidetään helmi-huhtikuussa ja syyskokous loka-joulukuussa.

Hallituksen puheenjohtaja ei voi toimia liittokokouksen puheenjohtajana.

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
  2. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  3. esitetään hallituksen kertomus Liiton toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta
  4. esitellään tilit ja toiminnantarkastajan/tilintarkastajan lausunto vuosikertomuksesta ja tileistä
  5. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle
  6. käsitellään muut hallituksen esittämät asiat.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
  2. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  3. päätetään hallituksen jäsenten palkkioista
  4. toimitetaan hallituksen puheenjohtajan vaali kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Mikäli puheenjohtajavaalissa on enemmän kuin kaksi ehdokasta, eikä yksikään heistä saa yli puolta annetuista äänistä, suoritetaan vaalin toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen kesken. Hallituksen puheenjohtajaa kutsutaan Liiton puheenjohtajaksi.
  5. toimitetaan hallituksen muiden jäsenten vaali erovuoroisten tilalle
  6. vahvistetaan Liiton toimintasuunnitelma seuraavalle toimintavuodelle
  7. määrätään toiminnantarkastajan/tilintarkastajan palkkio
  8. valitaan toiminnantarkastaja/tilintarkastaja ja varatoiminnantarkastaja/varatilintarkastaja tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden tilit
  9. parillisina vuosina nimetään kaksi jäsentä Kamppailulajiliittojen yhteiseen kurinpitovaliokuntaan. Kamppailuliittojen yhteisen kurinpitovaliokunnan jäseneksi ei voida valita Liiton hallituksen jäsentä tai toimihenkilöä. Valittavat jäsenet eivät voi olla saman jäsenseuran jäseniä.
  10. määrätään Liiton varsinaisten jäsenten liittymis- ja jäsenmaksujen sekä kannattajajäsenten kannatusmaksujen suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
  11. vahvistetaan Liiton talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle
  12. päätetään millä perusteella Liitto mahdollisesti jakaa jäsenseuroilleen tai näiden jäsenille avustuksia aikidotoimintaa varten
  13. käsitellään muut hallituksen esittämät asiat.

Hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten toimikausi alkaa valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta.

Kysymykset, jotka joku jäsen haluaa saada varsinaisissa kokouksissa käsiteltäviksi, on esitettävä kirjallisesti hallitukselle kevätkokousta varten ennen tammikuun 15. päivää ja syyskokousta varten ennen syyskuun 15. päivää. Asiat, joita ei ole esityslistalla, voidaan ottaa käsiteltäväksi mutta ei päätettäväksi, jos vähintään puolet kokouksessa edustettuina olevista jäsenistä niin haluaa.

11 § Ylimääräiset kokoukset

Ylimääräisiä kokouksia pidetään silloin, kun hallitus niin päättää tai kun vähintään kymmenesosa Liiton jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää erityisesti ilmoitettua asiaa varten.

12 § Kokousten koolle kutsuminen

Liiton kokoukset kutsutaan koolle vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta sähköpostilla tai kirjeitse jäsenille lähetetyllä kutsulla. Kokouskutsussa on otettava huomioon Yhdistyslain säännökset.

Muut tiedonannot saatetaan jäsenten tiedoksi vuosikokouksen päättämällä tavalla.

13 § Äänestäminen Liiton kokouksissa

Liiton kokouksissa ratkaistaan asiat muissa paitsi sääntöjen 22 §:ssä mainituissa tapauksissa ehdottomalla äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se kanta, johon puheenjohtaja on yhtynyt paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee. Varsinaisissa ja ylimääräisissä kokouksissa voidaan ratkaista vain kokouskutsussa mainitut asiat.

Liittohallituksen muiden jäsenten ja Oikeusvaliokunnan jäsenten vaali toimitetaan suoralla vaalitavalla.

14 § Liiton hallitus

Liiton asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi kuudesta kahdeksaan (6-8) muuta jäsentä. Hallituksen puheenjohtaja valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajan toimikausia ei ole rajoitettu.

Hallituksen muut jäsenet valitaan enemmistövaalilla kaksivuotiskaudeksi. Hallituksen jäsen voi toimia vain kaksi toimikautta peräkkäin ja hänet voidaan valita uudelleen hallituksen jäseneksi vasta yhden toimikauden kuluttua. Hallituksen jäsenistä on vuosittain puolet erovuorossa.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan ensimmäisessä hallituksen kokouksessa, joka pidetään Liiton syyskokouksen jälkeen.
Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ohella vähintään puolet jäsenistä. Näiden sääntöjen hyväksymisen ja käyttöönoton jälkeisessä hallituksen muiden jäsenten vaalissa valitaan puolet jäsenistä yhden vuoden toimikaudeksi ja puolet jäsenistä kahden vuoden toimikaudeksi.

15 § Hallituksen tehtävät

Aikidoliiton hallitus edustaa Liittoa ja hoitaa Liiton asioita kuten yhdistyslaki määrää.

Hallituksen tehtävänä on:

  1. ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin Liiton tarkoitusperien toteuttamiseksi
  2. edustaa Liittoa, hoitaa sen juoksevia asioita ja esiintyä Liiton puolesta kantajana ja vastaajana
  3. kutsua koolle Liiton kokoukset, valmistaa niissä käsiteltävät asiat ja toimeenpanna niissä tehdyt lailliset päätökset
  4. hoitaa Liiton varoja sekä periä jäseniltä perittävät jäsenmaksut
  5. huolehtia Liiton vuosikertomuksen laatimisesta ja tilinpäätöksen tekemisestä
  6. laatia ehdotukset Liiton talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi
  7. päättää jäsenten hyväksymisestä Liiton jäseneksi ja erottamisesta Liitosta
  8. antaa valtakirjat Liiton edustajille kansainvälisiin tapahtumiin
  9. pitää jäsenluetteloa
  10. hyväksyä ne henkilöt, jotka ovat oikeutettuja ottamaan vastaan kyu-tasoiset vyösuoritukset
  11. vahvistaa vyökoevaatimukset
  12. pitää luetteloa kaikista Liiton hyväksymistä kyu- ja dan-arvon saaneista henkilöistä
  13. esittää kunniajäsen- ja kunniamerkkiasiat liittokokoukselle
  14. palkata tarpeelliset toimihenkilöt
  15. asettaa tarvittaessa toimikuntia, valiokuntia ja jaostoja, jotka Liitto toimintaansa varten tarvitsee ja valita niiden jäsenet ja toimikaudet. Hallitus hyväksyy valiokuntien johtosäännöt, poikkeuksena Oikeusvaliokunta
  16. hoitaa muut Liitolle kuuluvat asiat.

16 § Aikikai Hombu Dojon dan-graduoinnit

Liitto järjestää ja vastaa vain Aikikai Hombu Dojon dan-graduoinneista. Muita tyylisuuntia edustavat jäsenyhdistykset hoitavat omat dan-graduointinsa omien suuntiensa kansainvälisten pääorganisaatioiden kanssa.

17 § Teknisen valiokunnan jäsenyydestä

Teknisen valiokunnan puheenjohtajalla tulee olla vähintään 6. danin vyöarvo ja jäsenellä vähintään 5. danin vyöarvo sekä shidoin-opettaja-arvo.

18 § Nimenkirjoitusoikeus

Liiton nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai Liiton hallituksen siihen määräämät toimihenkilöt, kukin yksin.

19 § Ansiomerkit

Liitto voi antaa kultaisen tai hopeisen ansiomerkin henkilöille, jotka erityisesti ovat ansioituneet työssä Suomen aikidotoiminnan hyväksi. Jaetuista ansiomerkeistä pidetään luetteloa ja merkit numeroidaan.

20 § Tilikausi

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

21 § Varojen luovutus Liiton purkautuessa

Jos Liitto purkautuu, luovutetaan sen jäljelle jääneet varat Liiton viimeisessä kokouksessa sen tarkemmin määräämälle oikeuskelpoiselle yhteisölle, joka toimii samojen tai samantapaisten tarkoitusperien toteuttamiseksi.

22 § Päätöksenteko Liiton purkamisesta

Liiton kokouksen päätöksiin, jotka tarkoittavat Liiton purkautumista tai sääntöjen muuttamista, vaaditaan vähintään 3/4 annetuista äänistä ja päätös on vahvistettava aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua sen jälkeen pidettävässä Liiton kokouksessa samanlaisella äänten enemmistöllä.