Juniorivaliokunnan säännöt

Aikidoliiton hallitus hyväksynyt 19.9.2017

Tarkoitus

Juniorivaliokunta toimii Suomen Aikidoliiton hallituksen junioritoimintaan liittyvänä
asiantuntijaelimenä. Valiokunnan tehtävänä on lasten ja nuorten aikidon kehittäminen.

Jäsenet

Juniorivaliokunta koostuu 3-6 jäsenestä, jotka valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan.
Juniorivaliokunnan jäsenestä käytetään nimitystä junioriliittovalmentaja.

Junioriliittovalmentajan edellytykset

1. jäsenyys Suomen Aikidoliitto ry:n jäsenseurassa
2. toimii aktiivisesti valmennustehtävissä Suomen Aikidoliitto ry:n jäsenseurassa
3. riittävä kokemus juniorivalmennuksesta
4. vyöarvovaatimus 1.dan ja valmentajakoulutus
5. sitoutuminen Suomen Aikidoliitto ry:n sääntöihin ja eettisiin periaatteisiin
6. sitoutuminen aktiiviseen Aikidoliiton juniorivalmennus- ja kehitystyöhön
7. voimassaoleva lisenssi

Junioriliittovalmentajien valinta

1. Suomen Aikidoliitto ry:n hallitus päättää junioriliittovalmentajien määrästä resurssien ja
   toiminnan tarpeiden mukaisesti
2. Suomen Aikidoliitto ry:n hallitus valitsee hakemusten perusteella parhaat mahdolliset
3. valinnassa painotetaan valmentajakoulutusta ja –kokemusta sekä yhteistyökykyä Suomen Aikidoliitto ry:n hallituksen ja muiden toimijoiden kanssa
   Junioriliittovalmentajan toimikausi
4. kaksi (2) vuotta, toimikausi on kalenterivuosi
5. junioriliittovalmentaja voi halutessaan hakea eroa valiokunnasta
6. Suomen Aikidoliitto ry:n hallitus voi erottaa junioriliittovalmentajan kesken kauden, jos
   edellytykset junioriliittovalmentajana toimimiselle eivät täyty
7. Suomen Aikidoliitto ry:n hallitus valitsee tarvittaessa uuden junioriliittovalmentajan kesken kauden

Junioriliittovalmentajan tehtävät

1. toimia Junioriliittovalmentajana Aikidoliiton ja jäsenseurojen leireillä
2. toimia Suomen Aikidoliitto ry:n arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisesti
3. vahvistaa ja edistää Suomen Aikidoliitto ry:n sääntöjen mukaista toimintaa

Juniorivaliokunnan tehtävät

1. edistää ja kehittää aikidoa Suomessa yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa
2. lähettää jäsenseurojen Tähtiseura-auditointeihin edustajan, joka myös osallistuu
   auditointien ennakkotarkistuksiin
3. järjestää yhdessä Aikidoliiton pääsihteerin kanssa kansallisia juniorileirejä (mm. Suuri
   Budoleiri), joissa vähintään yhden ohjaajista on oltava junioriliittovalmentaja (tai
   poikkeustapauksessa valiokunnan nimittämä muu henkilö)
4. juniorivalmentajakoulutuksen järjestäminen yhdessä Aikidoliiton pääsihteerin kanssa. Juniorivalmentajakoulutuksen kouluttajan tulee olla käynyt vähintään yhtä tasoa korkeamman valmentajakoulutuksen kuin mitä on menossa ohjaamaan (esim. VOK 2, kun menee ohjaamaan VOK 1:sen) tai muu vastaava tai korkeampi koulutus. Tarvittaessa juniorivaliokunta ehdottaa sopivaa ulkopuolista kouluttajaa
5. laatia ja täydentää lyhyen ja pitkän aikavälin toimintasuunnitelmat
6. osallistua oman lajiliiton sisäisten ja muiden lajien kanssa yhteisten junioritoimijaseminaarien järjestämiseen
7. tuottaa kokouksistaan pöytäkirjat Suomen Aikidoliitto ry:n hallitukselle tiedoksi ja
   arkistoitavaksi kahden viikon kuluessa kokouksesta

Muuta

Juniorivaliokunta kokoontuu säännöllisesti (1-3 kuukauden välein) kasvokkain tai sähköisiä
kokousmenetelmiä käyttäen. Säännöllisten kokousten kokousväli päätetään vuosittain
järjestäytymiskokouksessa.

Kiireellisiä asioita varten järjestetään tarvittaessa ylimääräinen kokous.
Suomen Aikidoliitto ry:n hallituksen puheenjohtajalla tai valtuutetulla edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus juniorivaliokunnan kokouksissa.