|
Suomen aikidoliitto ry:n säännöt
Hyväksytty liittokokouksessa 25.3.2000
1 §
Yhdistyksen nimenä on SUOMEN AIKIDOLIITTO - FINLAND AIKIKAI RY ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Ruotsinkielisessä tekstissä voidaan käyttää nimen ruotsinkielistä käännöstä Finlands Aikidoförbund-Finland Aikikai rf. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä liitto.
2 §
Aikido on muinaisiin japanilaisiin taistelulajeihin perustuva harjoittajansa fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja kehittävä liikuntalaji. Liiton tarkoituksena on kehittää aikidotaitoa Suomessa sekä olla näiden tarkoitusperien hyväksi toimivien yhdistysrekisteriin merkittyjen jäsenyhdistysten aatteellisena keskusjärjestönä. Tarkoitustensa toteuttamiseksi liitto avustaa jäsentensä pyrkimyksiä aikidotaidon kehittämiseksi ottaen huomioon lain ja hyvien tapojen vaatimukset, järjestää näytös- ja esitelmä-tilaisuuksia, toimittaa julkaisuja ja huolehtii kansainvälisestä yhteistoiminnasta aikidon alalla. Liitto järjestää myös jäsenyhdistysten valitsemille edustajille sekä muille aikidotaidosta kiinnostuneille kursseja ja opetusta aikidossa. Liitto ottaa huomioon toiminnassaan tasa-arvoisuuden, eettisten arvojen kunnioittamisen ja reilun pelin hengen.
3 §
Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi päästä jokainen aikidoa edistävä Suomessa toimiva aatteellinen rekisteröity yhdistys, jonka säännöt ovat sellaiset, jotka liiton hallitus voi hyväksyä. Hallitus hyväksyy jäsenet 2/3 enemmistöllä annetuista äänistä.
4 §
Liitto voi valita kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisesti ansioitunut aikidotyössä. Kunniajäseneksi valinnan suorittaa liiton kokous hallituksen esityksestä. Liitolla voi olla kannattaja-jäseniä, jotka pyrkivät tukemaan sen toimintaa. Kannattajajäsenenä voi olla yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö. Vuosikannattajajäsenet maksavat vuosittaisen ja pysyvät kannattajajäsenet kertakaikkisen, syyskokouksen vahvistaman kannatusmaksun. Kannattajajäsenellä ja kunniajäsenellä ei ole äänivaltaa liiton kokouksessa. Kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.
5 §
Jos jäsen haluaa erota liitosta, ilmoitettakoon siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti liiton kokouksen pöytäkirjaan, ja jäsenyhdistys liittäköön mukaan selvityksen, joka osoittaa, että eropäätös on tehty sääntöjen mukaisesti. Jäsen on vapaa velvollisuuksistaan liittoa kohtaan vuoden kuluttua siitä kun lainmukainen eroamisilmoitus on tehty.
Hallituksella on oikeus erottaa jäsen tai sulkea tämä liiton toiminnasta määrä-ajaksi, jos jäsenen toiminta on ollut liiton toimintaperiaatteiden vastaista tai liittoa vahingoittava. Lievemmissä tapauksissa voidaan antaa varoituksia tai huomautuksia. Näissä kurinpitotoimissa noudatetaan liittokokouksen vahvistamia määräyksiä.
Jäsen, johon kohdistetaan erottaminen, määräaikainen liiton toiminnasta poissulkeminen tai jolle annetaan varoitus tai huomautus, on oikeutettu saattamaan tällaisen kurinpitokysymyksen liiton kokouksen ratkaistavaksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti liiton hallitukselle 30 päivän kuluessa saatuaan tiedon erottamisestaan ja määräaikaisesta liiton toiminnasta poissulkemisestaan tai saamastaan varoituksesta tai huomautuksesta.
6 §
Varsinaisten jäsenten liittymis- ja jäsenmaksun suuruuden määrää liiton syyskokous kutakin vuotta varten erikseen. Jäsenmaksu on suoritettava liitolle siinä ajassa kuin kokous määrää, kuitenkin aina ennen tilivuoden loppua. Jäsen, joka ei määräajassa ole suorittanut maksuaan, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa liitosta.
7 §
Liiton varsinaisilla jäsenillä on kullakin yksi ääni liiton kokouksissa. Jäsenyhdistysten edustajalla on oltava edustamansa yhdistyksen antama valtakirja. Kukin edustaja voi kokouksessa edustaa vain yhtä jäsenyhdistystä. Hallitus voi evätä jäseneltä äänioikeuden liiton kokouksessa, jos jäsen ei ole suorittanut säännöissä tarkoitettuja maksujaan sääntöjen 6§ mainitulla tavalla.
8 §
Liitolla on vuosittain kaksi varsinaista kokousta; kevät- ja syyskokous. Kevätkokous pidetään helmi - huhtikuussa ja syyskokous loka - joulukuussa.
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- esitetään hallituksen kertomus liiton toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta
- esitellään tilit ja tilintarkastajain lausunto vuosikertomuksen ja tilien johdosta sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle
- käsitellään muut hallituksen esittämät asiat.
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- päätetään hallituksen jäsenten palkkioista
- toimitetaan hallituksen puheenjohtajan, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, vaali kolmeksi vuodeksi kerrallaan
- toimitetaan hallituksen muiden jäsenten vaali erovuoroisten tilalle
- vahvistetaan liiton toimintasuunnitelma
- määrätään tilintarkastajien palkkiot
- valitaan tilintarkastajat tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden tilit
- määrätään liiton varsinaisten jäsenten liittymis- ja jäsenmaksujen sekä kannattajajäsenten kannatusmaksujen suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
- vahvistetaan liiton talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle
- päätetään niistä avustuksista, joita liitto mahdollisesti jakaa jäsenseuroilleen tai näiden jäsenille aikidotoimintaa varten
- käsitellään muut hallituksen esittämät asiat.
Kysymykset, jotka joku jäsen haluaa saada varsinaisissa kokouksissa käsiteltäviksi, on esitettävä kirjallisesti hallitukselle kevätkokousta varten ennen tammikuun 15. päivää ja syyskokousta varten ennen syyskuun 15. päivää. Asiat, joita ei ole esityslistalla, voidaan ottaa käsiteltäväksi mutta ei päätettäväksi, jos vähintään puolet kokouksessa edustettuina olevista jäsenistä niin haluaa.
9 §
Ylimääräisiä kokouksia pidetään, milloin hallitus niin päättää tai kun vähintään kymmenesosa liiton jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää erityisesti ilmoitettua asiaa varten.
10 §
Liiton kokoukset kutsutaan koolle vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta jäsenille lähetetyllä kirjeellä. Kokouskutsussa on otettava huomioon Yhdistyslain säännökset. Muut tiedonannot saatetaan jäsenten tiedoksi vuosikokouksen päättämällä tavalla.
11 §
Liiton kokouksissa ratkaistaan asiat muissa paitsi sääntöjen 19 §:ssä mainituissa tapauksissa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se kanta, johon puheenjohtaja on yhtynyt paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee. Ylimääräisissä kokouksissa voidaan ratkaista vain kokouskutsussa mainitut asiat.
12 §
Liiton asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi viisi - yhdeksän muuta jäsentä. Hallituksen puheenjohtaja valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen muut jäsenet valitaan samoin kolmivuotiskaudeksi kuitenkin niin, että hallituksesta on vaalivuotta seuranneena ensimmäisenä ja toisena vuotena kolmannes erovuorossa arvan perusteella ja kolmantena loput ja sen jälkeen vuoron mukaan. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan ensimmäisessä hallituksen kokouksessa, joka pidetään liiton syyskokouksen jälkeen. Hallitus on päätösvaltainen, kun sen jäsenistä vähintään puolet, joista yksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on läsnä.
13 §
Hallituksen tehtävänä on:
- ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin liiton tarkoitusperien toteuttamiseksi
- edustaa liittoa, hoitaa sen juoksevia asioita ja esiintyä liiton puolesta kantajana ja vastaajana
- kutsua koolle liiton kokoukset, valmistaa niissä käsiteltävät asiat ja toimeenpanna niissä tehdyt lailliset päätökset
- hoitaa liiton varoja sekä periä jäseniltä perittävät jäsenmaksut
- huolehtia liiton vuosikertomuksen laatimisesta ja tilinpäätöksen tekemisestä
- laatia ehdotukset liiton talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi
- päättää jäsenten hyväksymisestä liiton jäseneksi ja erottamisesta liitosta
- antaa valtakirjat liiton edustajille kansainvälisiin kongresseihin
- pitää jäsenluetteloa
- hyväksyä ketkä henkilöt ovat oikeutettuja ottamaan vastaan vyösuoritukset. Vasta kun liiton hallitus on vahvistanut vyösuoritukset, ovat ne voimassa liittoon nähden
- vahvistaa vyövaatimukset
- pitää luetteloa kaikista liiton hyväksymistä kyu- ja dan-arvon saaneista henkilöistä
- esittää kunniajäsen- ja kunniamerkkiasiat liittokokoukselle
- ottaa tarpeelliset toimihenkilöt
- asettaa tarvittaessa toimikuntia ja jaostoja, jotka liitto toimintaansa varten tarvitsee
- hoitaa muut liitolle kuuluvat asiat.
14 §
Liiton nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai liiton hallituksen siihen määräämät toimihenkilöt, kukin yksin.
15 §
Liitolla on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteätä ja irtainta omaisuutta, julkaista painotuotteita sekä asianomaisella luvalla toimeenpanna arpajaisia, rahankeräyksiä ja julkisia huvitilaisuuksia.
16 §
Liitto voi antaa henkilöille, jotka erityisesti ovat ansioituneet työssä Suomen aikidotoiminnan hyväksi, kultaisen tai hopeisen ansiomerkin. Jaetuista ansiomerkeistä pidetään luetteloa ja merkit numeroidaan.
17 §
Liiton tilikausi on kalenterivuosi ja tilinpäätös tulee jättää tilintarkastajille viimeistään kymmenen päivää ennen kevätkokousta. Tilintarkastajain tulee antaa tarkastuskertomuksensa viimeistään kolme päivää ennen vuosikokousta hallitukselle.
18 §
Jos liitto purkautuu, luovutetaan sen jäljelle jääneet varat liiton viimeisessä kokouksessa sen tarkemmin määräämälle oikeuskelpoiselle yhteisölle, joka toimii saman tai samantapaisten tarkoitusperien toteuttamiseksi.
19 §
Liiton kokouksen päätöksiin, jotka tarkoittavat liiton purkautumista tai sääntöjen muuttamista, vaaditaan vähintään 3/4 annetuista äänistä ja päätös on vahvistettava aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua sen jälkeen pidettävässä liiton kokouksessa samanlaisella äänten enemmistöllä.
|
